Vuoden alkuun

Huhhuh, hei vaan kaikille taas.

Onpas ollut kerrankin niin kiirettä, että voi sanoa ettei ole kerenny päivittelemään täällä. öhöhö~

no jokatapauksessa, uusi vuosi siis. Tapasin ennen uutta vuotta Ann-sensein paikallisen tuttavan, jonka kautta tutustuin sitten heidän yhteiseen tuttavaansa. Ann-sensein olisi pitänyt tavata tämä yhteinen tuttu uudenvuoden jälkeen, mutta koska hän sairastui, niin nää naiset keksi pistää minut Ann-sensein sijaiseksi. Jes.

Noh, ei hätä ollut sen näköinen kuitenkaan. Tämä tuttava oli Tomomi, tietääkseni 35-vuotias, englannin opettaja. Tomomi soitteli mulle lauantaina 2.1. ja sovittiin, että menisin seuraavana päivänä uuvenvuenvisiitille hänen kotiansa Pippuun, joka on pieni kyläpahanen Asahikawan vieressä.

Sunnuntaina busseilin keskustaan, tapasin Tomomin, käytiin ostaan kakkua Tomomin äitin synttäreitten kunniaksi, ja sitten junailtiin ittemme Pippuun.

Tomomin koti on ilmeisesti perinteinen hokkaidolainen omakotitalo, jonka isänsä oli rakentanu. Siellä asustaa Tomomin lisäksi sen vanhemmat sekä isoäiti. Olivat tosi mukavia ja lepposia kaikki, isoäiti kiitteli minua koko ajan ja mongersi semmota vanhusjapania mulle ja oli kauhean ystävällinen ja ilonen. Vieläpä 90-vuotias! (En kehannu ottaa siellä kuvia vielä, mutta varmaan käyn sielä vielä uuvestaanki, ni sitte. Ainaki kaikki pyyteli että tulen sinne uuvesti :D )

Syötiin pienimuotonen lounas, Tomomi esitteli mulle vähän taloa, katottiin maratoonia telkkarista... ja sitte kävästiin Tomomin kans Pippun pyhätössä (äh toi pyhättö-sana kuulostaa vähän, hmm emt kehnolta, mutta siis niin, shrine/jinja.) Japanilaisehan siis käy näissä mestoissa uutena vuotena, toivomassa asioita ja ostamassa ennustuksia, ja näin. Siellä oli nätti mökki jossa roikkuu katosta iso köysi, ja sitä häätyy sitte ravistaa ja sen päässä oleva kello siinä vähän sitte kumajaa. Sitte heitetään vähän rahaa semmoseen laatikkoon, kumarretaan, lyyään käsiä yhteen kaks kertaa, toivotaan jotain ittekseen, sitte kumarretaan kaks kertaa ja thäts it. (wau mun selittämistaidot kukoistaa taas, anteeksi). Ostin myös itelle vuoden ennusteen, ja luvassa siis pientä onnea. wuhuu.

Tomomi :>

Että semmosta oli siellä, niin. Viime keskiviikkona menin sitte Ann-sensein kans kimonokauppaan. Tämä hänen ystävättärensä oli siellä myös, sekä eräs toinen vaimo, joka oli tämmönen kimononpukemisosaaja. Tämä vaimoke oli lähdössä kolmeksi päiväksi Tromssaan, Norjaan, ja kyseli, että mahtaisiko se siellä nähä niitä revontulia.. :D ja Suomestaki puheltiin tietysti, ja kaikennäkösestä muustaki... ja niin, sain kokeilla paria kimonoakin sitte. ja Kimura-san, kenen kaupassa olimme, anto mulle yhen lahjaksi! (tosin se oli semmonen tynkky 500 jenin halpiskimono, mutta kuitenki!)

Kimura-san tässä vasemmalla oli siis kaupan omistaja. Siellä myös Hirota-san ja Ota-san.

Heh, hyväksi havaittu pose?

Tämä sopi kaikkien mielestä mulle tosi hyvin, ko olen niin kalvakka :'D kyllä mieki siitä tykkäsin, mutten hinnasta (20 000 jeniä). Ehkäpä löytys jostain halvalla käytettyjä kimonoita sitte ko Eeva tulee mestoille.

Torstaina tapasin taas Tomomin. Oltiin sovittu, että menen sen englannin tunnille vieraaksi, että voivat oppilaat harjotella smalltalkkia tuntemattomien kans. Ennen tuntia mentiin italialaiseen ravintolaan, ja sain pitkästä aikaa syödäkseni pitsaa!!! PITSAA!!! ahh, mie olen niin kaivannu sitä. jes! Sain myös Tomomilta siistin laukun, josta kans oltiin puhuttu aiemmin, että hän mulle sellaisen hankkii, kun tunnilleen vierailemaan suostuin. (minusta kyllä vähän liikaa annettu, mutta, noh :'''3) Tosi ihanaa <3<3<3

Kuviot laukussa on jotain ainujen käyttämistä kuvioista kehiteltyjä. ainut on siis Hokkaidolla elänyt alkuperäiskansa.

Päivällisen päälle busseilimme jonku matkaa sairaalalle, ja siellä sitten yhdessä kokoustilassa pidettiin englannintunti, jonne ilmaantu peräti kolme oppilasta! Jotain farmaseutteja olivat, tai sensuuntasta toimintaa kuitenkin. Lisäksi minua ilahdutti kahviautomaatista saamaani teetä hörppiessä kuppiin printattu engris (=japanilaisten Google Translate -laatuinen englanninosaaminen).


Tämmöstä. Kävin eilen Ann-sensein ja Tomomin kanssa Asahiyaman eläinpuistossa, mutta siitä reissusta lisää myöhemmin.