menemisiä

Hei vaan! Noniin, mitäs tässä on sitte kerenny tapahtua.... Viime sunnuntaina kävin Yukihan kans Ionissa (en nyt ole varma onko se paikka Aeon vai Ieon vai Ion vai mikä, netistä se löytyy Aeonina, mutta immeiset täällä sanoo Ion ja kirjottaa Ieon *kohaut*) joka tapauksessa järjettömän iso ostoskeskus tässä lähellä.

Yukihaan tutustuin valokuvaustunnilla, kun opettaja käski sen ja erään Jun-nimisen pojan tulkata mulle, kun osasivat paikalla olevista oppilaista parhaiten englantia :D

Noh, sunnuntaina (joka on täälläpäin ilmeisesti se yleinen shoppailupäivä) mentiin sitte eka bussilla keskustaan, ja sieltä toisella bussilla Ioniin. (tuo Ionin bussi oli vielä peräti ilmanen!) Shoppaillessa meniki sitte muutama tunti, vaikka en ostanukkaan juuri oikein mittään, ja tultiin sitte taas keskustan kautta kotiin. Yukihan pysäkki oli ennen yliopiston pysäkkiä, ja se kyseli kauheasti että tulleeko hän minun pysäkille asti, ko meikä ei ole vielä niin kovin kokenut busseilija, mutta mie sitte sain sen vakuutettua, että ossaan painaa pysähysnappulaa ja että mulla on tarpeeks kolikoita (japanilaisissa busseissa pitää olla tasaraha maksettaessa, ja bussin eessä on sitte semmonen laite, jolla voi särjettää rahaa, jos ei oo tasan).

Bussissa matkalla keskustaan. Joku muoriska oli pukeutunu yukataan :3

Illalla keskustassa bussia ootellessa

Maanantaina oli sitte taas valokuvausta. Oltiin opettajan kans sovittu aikasemmin, että hän käyttää minua jossain ostamassa valokuvapaperia, ja päästiinki sitte Yukihan kans käymään 100万 ボルトssa (hyaku man boruto =1 000 000 volttia :D), joka oli ihan järjettömän suuri elektroniikka....tavaratalo. Sieltäpä löydettiin jos jonkumoista valokuvapaperia. Mie uskaltauduin kysymään ("son joko nyt tai ei tosi pitkään aikaan"), että josko voitas vielä nopeasti vilasta skannereita, ko meikä semmosen tarttis. Opettaja sano vain että ilman muuta (japaniksi tietenki) ja etittiin sieltä skannerit, joista mie vain valkkasin sen halvimman, ja sitte lompsittiin kassalle. Kyseinen värkki oli Canonin Canoscan Lide200, josta mulla on kotona joku aikasempi versio myös. Makso 9 980 jeniä, eli noin 74 euroa. Ajurin asennuski suju tosi sutjakkaasti, vaikka teksteistä ei ymmärtäny juuri mittään. OMA SKANNERI! IHANAA!! >u<

Valokuvauksen tunnila sain lainata opettajan järjestelmäkameraa, ja räpsin sillä sitte tehtävien lomassa salaa pari kuvaa... höhö!

Koulun studio, joka on jjjjjjokseenkin pieni verrattuna meän yliopiston studioon ÓuÒ

Yukiha kuvaamassa kampuksella (vasemmalla kirjasto, sekä joku talkkarismies)

Hmmmm... Eipä tässä sitte ole tapahtunu sen ihmeempiä, joten.....

näihin kuviin, näihin tunnelmiin. (sorry, en ole vieläkään päässy oikein vauhtiin valokuvaamisien kans x'3)

Silmäkarkkia telkkarissa

Yks päivä komiksiklubin aikoihin taivas näytti aika makosalta

kestää, ja kestää

ja kestää, tämä minun päivittäminen siis.
Eipä tässä oikein voi sanoa muuta kuin että olen saamattomuuden kuningatar, enkä ole vaan saanu aikaseksi päivittää. ...tänäänki ois ollu vapaapäivä.

MUTTA VIIKONLOPPUNA! Viikonloppuna päivitän sitte. (ÓuÒ)

Järkihän tässä meinaa lähteä!

...ja vielä niin monella tavalla.

Olen nähny tosi monta unta siitä, kuinka olen vielä lähdössä Japaniin, siis siitä edellisestä päivästä. Ei net ole mithään painajaisia, mutta sillai, että kenen kans hengaan ja mitä tehen ja näin. Sitte näin kerran unta, että olin käymässä takasin Pellossa, ko sielä oli yläasteella jotku yleiset "kemut". Tässä joku aika sitte näin unta siitä, miten olin paluumatkalla Japanista Suomeen. Hillitöntä häsläämistä, mentiin vielä Yhdysvaltojen kautta jostain syystä. Ja sitte kotona mulla oli kaappi täynnä kaikenlaista suklaata ja muuta karkkia ja sälää, jota olin saanu ilmaseksi niiltä lennoilta. Ja suklaasta puheen ollen olen nähnyt suomalaisesta suklaasta myös unia, kuinka hamstraan sitä ihan älyttömästi.
Että vielä ei meinaa oikein pää ymmärtää, missä ollaan. Ehkä pitäis pyöriä enempi tuolla ihmisten ilmoilla...

Ja edelleen suklaasta: nimittäin oikeasti meinaa lähteä järki karkkipussien kans...

...tämän takia:

!!! SIIIIS!! Joka ikinen on pakattu omaan pieneen nättiin muoviinsa! ARGH! Ja joo, myönnetään, että se ärsyttää kun se hidastaa minua ahtaamasta niitä kourakaupalla suuhun, mutta enempi kyllä ärsyttää se, mitä hullua tuhlausta se on! Ihan hulluna roskaa! Voi kuinka tulikaan ikävä Suomen sirkusaakkosia ja oikeasti ihan mitä vain muuta karkkipussia. ;_; Kyllähän mie tämänki nihkeän seikan tiesin Japanista, mutta silti tällanen ärsyttävä yliyksittäispakkaaminen ottaa niiiiiiin päähän. Noh, mie ko kuitenki olen enenpi sulkaalevyjen kuluttaja (jotka täällä on pakattu yllättävän kohtuullisesti) niin pysyttelen sitte niissä, ja säästän tämmöset turhuudet sitte joihinki yhteisrientoihin.

Järki meinas myöski lähteä viime perjantaina, kun aamukuudelta heräsin hillllllllittömään vatsakipuun. Huhhuh. Säästän arvon lukijat yksityiskohdilta, mutta kitumista jatku vielä lauantaihinki, tosin ei niin raastavana. Sunnuntaina oli vielä liikkuminen vähän hankalaa, mutta tämä päivä on menny jo ihan mukavasti. Viikonloppu meni lukiessa matkalukemiseksi varaamaani seittemättä Potteria (jonka olin saanu vain alotettua itse matkalla). Terui-san sano, että olivat lääkekaupassa arvelleet tämän johtuhneen stressistä, kun en kerta mithään ouvompaa ollu syöny.... en tiä sitte, emmie sillai tietosesti ole stressanu ainakhaan, mutta onhan tämmönen suuri muutos elämässä ja elämisessä pakostaki jonku verran stressaavaa. Tiedä häntä.

Se niistä järjettömyyksistä. Täällä on nyt parveillu ruottalaisia, ja käytiin eilen kaupungilla isakayassa (syö ja/tai juo niin paljon ko haluat -mesta) sekä international bar The Denissä. ...jaaaaa tottakai unohdin ottaa kameran mukaan. Mutta tuleepa niitä toisiaki kertoja tässä. :3

Vapaapäivä

...ja niitähän riittää. Mulla on lukujärjestyksen (joo, täällä käytetään lukujärjestystä) mukaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina koulua. Nyt kun on aikaa ja jaksamusta niin laitanpa sitte lisää kuvia.

Ensiksi tästä loisteliaasta lukaalistani:eteinen (vaatekaappi, vessa)

keittiöitymä tuolla takana

netti toimii parhaiten tuolla ikkunassa, mutta se ei loppupeleissä ole ihan maailman mukavin paikka istua pitkään...
täällä oli ihan järjettömästi kaikkea kivaa tavaraa jätetty mulle meän yliopiston edellisten vaihtareitten toimesta!

meitsin futoni tuossa vasemmalla, oikeanpuoleinen peti varattu Just Sulle.

tämä foto on tuosta yliopistolle vievän mäen polulta... noin puolesta välistä matkaa, joka on ihan helvetillinen.
mutta luulis että jalat kiinteytyy ku sitä jonku aika ravaa :D

Sitte syömisiä:

onigiri eli riisipallero. Tämmösen sai ostettua kombinista (sellanen huoltsikkakaupan kokonen ruoka yms -kauppa, joita on niinku Siwoja Suomessa [vrt. "convenience store"]) 136 jenillä. Tässä kyseisessä yksilössä oli (tietysti) riisiä, merilevää päällä, ja jotain fisua sisällä. Aika jees!

Mansikkamaitoa. Eräässä tiiviisti seuraamassani animesarjassa hehkutetaan kyseistä litkua, joten olihan sitä pakko itekki kokeilla. Aika jees!

Suklaan suurkuluttajana on tullu sitäki sitte ostettua jonku verran... tietenki kartotusmielessä, mikä on hyvää ja mikä ei. *köhhh* ...Täällä kaikki suklaalevyt on jotain ~50-60 grammasia lituskoita, tuo Meiji varmaan suosituin. Telkkarissa on just pyöriny tuon maitosuklaan mainoksia... Tienaiskaan Japanissa hyvin mainosmusiikkisäveltäjänä...? Meinaan kun joka ikisessä mainoksessa lauletaan tai muuten vaan tilutellaan jotain.

Ja.. öh... autoja. Täällä on ihan hirveästi tollasia laatikkoautoja, ne näyttää jotenki koomisilta :'3

Ei kait tässä muuta. Koulua on siis kerenny olla vasta eilen ja maanantaina, toisen vuosikurssin opiskelijoitten kans. Net ei kyllä ole vielä paljoa tohtinu puhua minun kans, vaikka sanotaan, että kun ne huomaa että osaan ees jonku verran japania ni rupeis juttusille....... ehkä olen vain niin pelottavan näkönen :'''D Huomenna on kolmosten kans aamulla maalausta, ja iltapäivällä graafisen suunnittelun 2. kurssi. ja sit mangaklubi illala.

Nyt vois ruveta vähän piirtehleen...