Perjantaihin asti ilman nettiä, kun se ei meinanukkaan pelittää täällä vierastalossa. Nytte sain sitte aikaseks tännekki kirjottaa, sorry että kesti :'3
Elikkäs, matka meni yllättävän vähillä sähläyksillä. Vaikka heti Frankfurtissa luulin olleeni eksyny ja menneeni ihan vääristä ovista väärään paikkaan. Pikkuhiljaa kuitenki valkeni että olinki toiminu ihan oikein :D
Lento Frankfurtista Nagoyaan oli kyllä aika tuskallinen. Ensiksikki... EN SAANU IKKUNAPAIKKAA :'''C ja toisekseen jalat ja takamus rupes tosissaan puutumaan. Nukkuminenki oli vähän hankalaa, mutta ilmeisesti onnistuin siinä, kun lento loppujen lopuks tuntu menevän aika nopeasti. Nagoyassa näytin varmaan aika läheltä zombia.
Japaniin mentäessä suoritettava pakollinen tullitarkastuski meni ihan sutjakasti, vaikka eka olin ihan värässä jonossa. (ulkomaalaisia opastava virkailijasetä ei vissiin ollu huomannu minua minun mustien hiusten takia..). Ja kentän porukka avusti tosi mukavasti, ko kysy, että minne pittää mennä seuraavaksi. Kotimaan terminaalissa sain vähän pitkiä katseita ainoana ulkomaalaisena.
Nagoyan tekosaaren päällä oleva lentokenttä Lennolla Asahikawaan sain vihdoin ikkunapaikan, ja istuin koko matkan pää oikealle kääntyneenä, katellen maisemia (osaksi myös siksi etten kehannu kyttäillä muita..). Fuji-vuori ilmesty näkökenttään oikeastaan heti nousun jälkeen, ja matkustamossa alko hillitön kameroitten kaivaminen ja kuvien räpsiminen. Mulla tietenki oli kamera repussa ylhäällä, enkä kehannu sitä lähteä kaivelemaan, joten ei kuvia Fujista tällä kertaa. Minun vieressä istu porukka nuoria tyttöjä, jotka pyysi ihan lentoemäntääki ottamaan niistä ryhmäkuvia.
Asahikawassa hyppäsin taksiin, ja kun näytin osotelappusta niin kuski rupes sönkkäämään vähän epäluulosena. Mietin, että onko osote jotenki väärin, vai mitä. Tehtiin kuitenki niin, että ajetaan yliopiston edessä olevalle bussipysäkillä, ja siitä sitte etitään oikea talo (kun kuitenkin olin googlemapannu ja kattonu kuvia kyseisestä vierastalosta, tiesin kutakuinkin missä se on ja miltä se näyttää). Ja löytyihän se Matsumae Kaikan ihan näppärästi siitä, ja hintaakin tuli vain ~3500 jeniä,(melkein 30€) kun olettanut olin 4000.
Terui-san, paikan emäntä osoittautui tosi mukavaksi tädiksi, ei sillä, että olisin odottanut mitään muuta. Huoneeni on paikan VIP-huone, 2 hengen, jossa on oma keittiö...itymä, kylpyhuone yms. Tosi iso tila! Olenki kyllä kotiutunu tähän tosi hyvin (lue: "levittänyt tavarat ympäri kämppää"). Vähän kyllä kyrsi, kun netti ei ottanut toimiakseen, mutta noh.. olisihan siihen periaatteessa pitänyt osata varautua..
Näkymiä minun huoneen ikkunasta En ole oikein uskaltautunut kaupunkiin vielä tämän viikon aikana. Terui-sanin kanssa käytiin kaupassa, ja pari päivää sitten pihvi-ravintolassa, ja tuntuu, että kaikki kyylää koko ajan, mikä vähän ahdistaa. Mutta kaipa siihen tottuu, nytkin kun koulu alkaa ja (toivottavasti) tutustuu ihmisiin, sitä ei ehkä ole enää niin varautunut. Terui-san, Nagata-san (koulun KV-avustaja) ja monet opettajat sanoo, että puhun ihan rohki hyvin japania, vaikken ole sanonu japaniksi oikein mitään vielä, muuta kuin Terui-sanille, sekin semmosta sönkötystä. Tosin, kuten Hilla oli Terui-sanille luvannut, paremmin kuin Hilla itse :''D Ja nuo ruotsalaiset ei tunnu osaavan oikein mitään.
Koivun näköistä kakkua. NAMS!
Koivun näköistä kakkua. NAMS!Olen täällä nyt vain syönyt Terui-sanin laittamia mitä oudompia sapuskoja ja katsonut televisiota. Näin Frenditkin japaniksi dupattuna :D Perjantaina kävin yliopistolla esittäytymässä koko. koulun. edessä! Olin lievästi sanottuna hermostunut, mutta meni kai ihan hyvin sekin. Eilen käytiin tekemässä kurssivalintoja. Huomenna alkaa sitten koulu oikeasti. Tuo yliopistolle johtava portaikko-jalkakäytävä-portaikkosysteemi on kyllä ihan suoraan helvetistä! kyllä tuntuu pohkeissa ja reisissä kun sen aamulla kiikkuu...
Hmm, eipä kai muuta nyt tähän hätään, sori, meitsi yritti pitää tämän lyhyenä, ettei tulis mitään romaania teille luettavaksi.
